Harmaata heinäkuuta

Tänä kesänä vehreyttä Suomen kesässä on riittänyt ja riittää, sen verran vähemmällä paahteella on tänä vuonna päästy. Jos paahteen vähäisyys jossakin näkyy, niin kotiparvekkeen chilit eivät ole tänä kesänä yhtä ahkerasti ja antaumuksella jaksaneet puskea syötävää kuin vuosi sitten – hengissä ovat kuitenkin, joten mikäpä tässä. Kuva on siis viime kesältä.

Kesäaika on tänä vuonna edennyt kesälomatta, kun kesälomia vietetään sitten syksyllä Kapuan Bolivia-matkan merkeissä, ja itsellä vielä muutaman viikon sen jälkeen Perussa, josta Dallasin ja New Yorkin kautta välilennoin koetan suoriutua Eurooppaan ja kotimaahan. Tässä vaiheessa sitä onkin viimeistään herännyt siihen, että kaikki matkaan mukaan tarvittava tavara olisi joko jo hankittu tai sen hankkimisesta tai lainaamisesta olisi jotenkin sovittu – omalla kohdallani tarvetilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä, laskettelulasitkin järjestyvät lainaan eräältä aiemmalta kapuajalta 🙂

Rokotusten ensimmäinen kierros on hoidettu, rokotustodistus on saatu, ja passikin on voimassa riittävästi – lentoliputhan saimme jo keväällä. Onneksi tässä on ehtinyt näitäkin asioita vähän ajatella ja hoitaa niitä kuntoon. Rokotuksia pitää vielä käydä ottamassa toinen satsi ennen lähtöä sekä paluun jälkeen tietyn ajan kuluttua.

Piisaako kunto vuorelle ja korkeuksiin?

Aika monella ryhmän kapuajalla on suurimpina haasteina itse varainkeruun lisäksi tai ohella tuntunut olleen kunto ja sen kohottamisen tarve. Alkuvuodesta varsinkin itselläkin oli olo, että mitäköhän tästä tulee, kun kädestä sai katkeamisen jälkeen kipsin pois ja piti uudelleen alkaa jotenkin saada kädestä ”yhteiskuntakelpoista” sekä hankkia takaisin toipumistauolla repsahtanut kunto ja lihasvoima. Tässä vaiheessa vuotta pääsee kuitenkin onnekseen toteamaan, että hyvä tulee ja parempaa luvassa – uutteralla työllä ja sitkeydellä on sekä käsi että yleiskunto ja voimat alkaneet palata, ja on päässyt kaikin puolin jo takaisin rakkaiden liikuntaharrastusten pariin. Juostenhan ei toki Boliviassakaan kipitetä mihinkään niissä korkeuksissa, mutta vahva kroppa ja hyvä peruskunto ovat kyllä omasta kokemuksesta avaimia onnistumiseen useammassakin asiassa, myös hitaasti etenevässä taivaltamisessa.

Oma 6088 euron rahavuoreni etenee sekin hitaasti mutta jokseenkin varmasti. Tarvitsen kuitenkin yhä apua tämän tavoitteen saavuttamisessa. Haastaisitko sinä mukaan itsesi ja ystäväsi vaikkapa yhden kahvin ja pullan hinnalla ja pukkaisit minua samalla ylöspäin vuorenhuipulla – eurolla per metri? 🙂 Matkaani et lahjoituksellasi siis tue, sen maksan ihan itse omasta pussistani – kaikki lahjoitetut varat kanavoidaan yhteistyöjärjestöillemme Plan, Väestöliitto, Kynnys ry ja Taksvärkki ry.

Alla tiedot siihen, miten voit auttaa. Kapualle voi lahjoittaa suoraan vähintään viiden euron summan (Väestöliiton keräysluvalla olevalle keräystilille:, täältä; jos haluat, että apusi näkyy kanavoituneena kauttani, tee lahjoitus täältä; jos haluat toimia pankin kautta tilisiirrolla, lahjoita alla olevin tiedoin:

Saaja Väestöliitto (keräysluvan haltija), tili: FI63 1745 3000 0979 58, viite: 30 122

Samalla suuri kiitos kaikille tavoitteen saavuttamisessa minua ja meitä jo auttaneille!

Alla vielä pienen videotarinan muotoon muokattu peruste ja syy sille, miksi tässä hankkeessa olen mukana 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s