Harmaata heinäkuuta

Tänä kesänä vehreyttä Suomen kesässä on riittänyt ja riittää, sen verran vähemmällä paahteella on tänä vuonna päästy. Jos paahteen vähäisyys jossakin näkyy, niin kotiparvekkeen chilit eivät ole tänä kesänä yhtä ahkerasti ja antaumuksella jaksaneet puskea syötävää kuin vuosi sitten – hengissä ovat kuitenkin, joten mikäpä tässä. Kuva on siis viime kesältä.

Kesäaika on tänä vuonna edennyt kesälomatta, kun kesälomia vietetään sitten syksyllä Kapuan Bolivia-matkan merkeissä, ja itsellä vielä muutaman viikon sen jälkeen Perussa, josta Dallasin ja New Yorkin kautta välilennoin koetan suoriutua Eurooppaan ja kotimaahan. Tässä vaiheessa sitä onkin viimeistään herännyt siihen, että kaikki matkaan mukaan tarvittava tavara olisi joko jo hankittu tai sen hankkimisesta tai lainaamisesta olisi jotenkin sovittu – omalla kohdallani tarvetilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä, laskettelulasitkin järjestyvät lainaan eräältä aiemmalta kapuajalta 🙂

Rokotusten ensimmäinen kierros on hoidettu, rokotustodistus on saatu, ja passikin on voimassa riittävästi – lentoliputhan saimme jo keväällä. Onneksi tässä on ehtinyt näitäkin asioita vähän ajatella ja hoitaa niitä kuntoon. Rokotuksia pitää vielä käydä ottamassa toinen satsi ennen lähtöä sekä paluun jälkeen tietyn ajan kuluttua.

Piisaako kunto vuorelle ja korkeuksiin?

Aika monella ryhmän kapuajalla on suurimpina haasteina itse varainkeruun lisäksi tai ohella tuntunut olleen kunto ja sen kohottamisen tarve. Alkuvuodesta varsinkin itselläkin oli olo, että mitäköhän tästä tulee, kun kädestä sai katkeamisen jälkeen kipsin pois ja piti uudelleen alkaa jotenkin saada kädestä ”yhteiskuntakelpoista” sekä hankkia takaisin toipumistauolla repsahtanut kunto ja lihasvoima. Tässä vaiheessa vuotta pääsee kuitenkin onnekseen toteamaan, että hyvä tulee ja parempaa luvassa – uutteralla työllä ja sitkeydellä on sekä käsi että yleiskunto ja voimat alkaneet palata, ja on päässyt kaikin puolin jo takaisin rakkaiden liikuntaharrastusten pariin. Juostenhan ei toki Boliviassakaan kipitetä mihinkään niissä korkeuksissa, mutta vahva kroppa ja hyvä peruskunto ovat kyllä omasta kokemuksesta avaimia onnistumiseen useammassakin asiassa, myös hitaasti etenevässä taivaltamisessa.

Oma 6088 euron rahavuoreni etenee sekin hitaasti mutta jokseenkin varmasti. Tarvitsen kuitenkin yhä apua tämän tavoitteen saavuttamisessa. Haastaisitko sinä mukaan itsesi ja ystäväsi vaikkapa yhden kahvin ja pullan hinnalla ja pukkaisit minua samalla ylöspäin vuorenhuipulla – eurolla per metri? 🙂 Matkaani et lahjoituksellasi siis tue, sen maksan ihan itse omasta pussistani – kaikki lahjoitetut varat kanavoidaan yhteistyöjärjestöillemme Plan, Väestöliitto, Kynnys ry ja Taksvärkki ry.

Alla tiedot siihen, miten voit auttaa. Kapualle voi lahjoittaa suoraan vähintään viiden euron summan (Väestöliiton keräysluvalla olevalle keräystilille:, täältä; jos haluat, että apusi näkyy kanavoituneena kauttani, tee lahjoitus täältä; jos haluat toimia pankin kautta tilisiirrolla, lahjoita alla olevin tiedoin:

Saaja Väestöliitto (keräysluvan haltija), tili: FI63 1745 3000 0979 58, viite: 30 122

Samalla suuri kiitos kaikille tavoitteen saavuttamisessa minua ja meitä jo auttaneille!

Alla vielä pienen videotarinan muotoon muokattu peruste ja syy sille, miksi tässä hankkeessa olen mukana 🙂

Puolitoista kuukautta lähtöön

Kesä on hyvää vauhtia jo puolessavälissä menossa, vaikka lämpötilat eivät olekaan viime vuosien tapaan paukutelleet 30-40 asteen rajoilla, ja epävakaatakin on riittänyt. Joitakuita epävakaisuus tuntuu kiukuttavan toisia enemmän. Minusta on vain mukavaa, että ylipäätään ulos voi mennä liiemmälti vaatetusten päälle miettimättä ja ei varsinaisesti rukkasia ja karvahattuakaan kuitenkaan tarvita. Kesäaikakin on pitkälti kulunut työn merkeissä, kun kesäloman tulee viettäneeksi hieman kauempana koko Suomesta ja Euroopasta.

WP_20150710_015
Kapuajat Tarja ja Laura Suonenjoen Mansikkakarneavaalien Kapua-teltassa

Meillä on tosiaan lähtöön puolisentoista kuukautta enää. Bolivian suunnalla omakustannereissussa odottavatkin varsin toisenlaiset haasteet ja ympäristö. Boliviassa näyttivät lämpötilat olevan lähempänä nollaa tässä tälläkin viikolla. Korkealla vuoristossa ja altiplanolla eivät lämpötilat ehkä muutenkaan kovin korkeita ole, ja itse Huyana Potosíllahan onkin sitten luvassa lunta ja jäätikköäkin. Tavoitteenahan on kivuta ja kavuta ja könytä 6088 metrin korkeudella olevalle huipulle. Tuo toki jännittää, sillä tavalla positiivisesti, mutta ei missään nimessä mahdottomana tai kauhistuttavana haasteena.

Enemmän jännittää se, saanko kontollani olevaa osuutta kapuajien tämän vuoden 100 000 euron kokonaistavoitteesta kasaan määräajassa. Sen ei toki tarvitse olla täynnä ennen matkaan lähtöä, vaikka ensimmäinen pirtsakka kapuaja Maijuhan otti ja täräytti jo minimitavoitteensa täyteen 🙂

”Rapakon takana” saadaan meikäläisittäin pienellä summalla aikaan jo vaikka mitä, sen verran suuret ovat elintaso- ja elinoloerot esimerkiksi Suomen ja yhden maailman köyhimmän valtion Bolivian välillä. Niinpä olen kiitollinen jokaisesta eurosta, jonka teiltä turuilla ja toreilla kohtaamiltani ihmisiltä olen saanut tähän mennessä yhteiseen tavoitteeseemme tyttöjen ja naisten olojen parantamiseksi! Haluan myös kiittää kaikkia netti-/pankkikeräykseen jo osallistuneita, Kapuaa ja välillisesti minua ”kapua-työntekijää” tukeneita, jotka olette tähän mennessä ojentaneet auttavan kätenne auttaaksemme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Olen kanssakapuajien kanssa ollut mukana esimerkiksi viime viikonloppuna Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla Kapua-teltassa ja tavannut lukuisia hankkeen tukijoita sielläkin. Artikkelin kuva on karnevaalien karnevaalikulkueesta, jossa edustin asiaa tällä kertaa oravaksi pukeutuneena.

WP_20150711_001
Posetiivi soi Mansikkakarnevaaleilla

Paljon mielenkiintoisia, antoisia keskusteluita on käyty, ja työtunteja tai ajokilometrejä laskematta on oltu mukana heilumassa 🙂 Karnevaalit olivat oikein mukava kokemus, ja kunhan tässä ehditään, niin karnevaalien tuottokin siirtyy tuonne Kapua-lahjoitustilille viemään meitä kohti tuota sadantuhannen euron rahavuoren huippua. Itseltäni omalla vastuullani olevasta osuudesta puuttuu vielä noin 90 %, enkä saavuta tavoitetta ilman jokaisen apua.

Haluaisitko olla mukana tukemassa kaikkein köyhimpiä, tyttöjä ja naisia? Liikenisikö sinulta vaikkapa vitonen keräykseen? Klikkaapa itsesi osoitteeseen http://www.kapua.fi/osallistuja/johanna-sivunen/ Jos mieluummin toimit puhtaasti tilisiirron ja pankin kautta, tässä tarvittavat tiedot siihen:

Saaja Väestöliitto (keräysluvan haltija), tili: FI63 1745 3000 0979 58, viite: 30 122.

Poliisihallituksen myöntämä keräyslupa 2014/13950 on voimassa koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta, 31.12.2016 asti.

Kiitos avustasi!

WP_20150710_016