Niin se sitten meni, että nyt on enää muutama yö lähtöön. Kesän aikana on huseerattu siellä ja täällä Suonenjokea myöten – muutama viikko sitten löysin itseni entisiltä kotikulmilta Tuusulasta paikallistapahtuma Tuusulan Taiteiden yöstä lippuja myymässä. Siinä vierähti upean aurinkoinen ja lämmin ilta golfkentän reunalla rannekkeita ihmisille kiinnitellessä ja lippuja rahastaessa. Yksin olisi ollut aika mahdoton homma, onneksi kapuaja Laura oli apunani ja toisaalla alueella varoja Kapualle tahkosivat myös Päivi ja Minna muun muassa makkaraa myymällä.
Muutama kapuaja joutuu jättäytymään ikävien sattumusten vuoksi pois matkasta ja kapuamaan täällä Suomessa hengessä mukana itseään parannellessaan, mikä on tietysti ollut ikävä juttu. On itselläkin ollut mielessä, että entäs jos jotain sattuukin vielä ennen lähtöä. Mutta eihän sitä niin voi elää, että paketoi itsensä kotisohvalle eikä uskalla mitään tehdä eikä minnekään mennä. Vielä tässä vaiheessa ollaan yhtenä kappaleena, toivottavasti vielä ylihuomennakin ja sitä seuraavina viikkoina 😀
Monta asiaa on väännetty väkipakolla kuntoon viimeisten viikkojen ja päivien aikana, mutta silti tuntuu, että yhtä moni asia jää silti viime tinkaan tai ei ollutkaan niin yksinkertainen järjestää kuin kuvitteli. Kaikki matka- ja lentoliput on nyt kuitenkin plakkarissa ja tarpeelliset rokotukset hankittu, joten suurin osa isoista asioista toki on kunnossa jo. Muutama lainatavara on saatu viime hetkellä järjestettyä ja pieneen tilaan menevä takki löytyi vahingossa kesätarjouksesta juuri viime viikonloppuna, joten onneakin on kyllä ollut matkassa. Oman haasteensa tuo tietysti se, että itse Kapua-matkan lisäksi jään vielä muutamaksi viikoksi kesälomailemaan, lähinnä Peruun, kun se siinä vieressä sopivasti on. Joten aika tarkkaan pitää miettiä, mitä ja millaista on tarpeen ottaa mukaan.
Päänsärkyä akuista
Digikameran akuista tuli miltei suurin päänsärky loppumetreillä, kun mistään kotikontujen isoistakaan kaupoista ei mitään sinne päinkään sopivaa akkua löytynyt. Viime perjantaina sitten löysin ja tilasin pari vara-akkua verkkokaupasta, joka lupasi nopean muutaman vuorokauden toimituksen, joka toivottavasti pitää kutinsa! Tähän mennessä ei ole niitä vielä näkynyt, mutta josko ehtisivät ajoissa… Sain kuitenkin sähköpostiin alle tunnissa tilauksen tekemisestä ilmoituksen, että lähetys on pakattu ja matkalla, joten ehkäpä olen vielä positiivisen toiveikas.
Muuta kesänäpertelyä
Kesän aikana ei lomaa ole itsellä ollut, kun tuo loma tulee vietettyä sitten yhteen putkeen syyskuusta lokakuulle. Onneksi pientä kesätapahtumaa ja muuta sellaista on silti pystynyt tekemään, kuten Suonenjoen Mansikkakarnevaalit ja ihan viihteen puolella Tikkurila Festivaalit hyvässä seurassa musiikin ja hienon sään merkeissä, nekin heinäkuussa. Elokuussa ei sitten ihmeempiä tapahtunutkaan, ihmiset ovat palailleet lomiltaan ja sen on omissa töissään tietysti sitten heti huomannut. Kyllä tässä jo loman ja akkujen lataamisen tarpeessa onkin.



Pieni uusi kiva ”harrastus” tarttui hihaan viime viikolla, kun kävin raakasuklaaworkshopissa opettelemassa superterveellisen suklaan tekemistä! Ensimmäiset omat suklaapalat valmistuivat heti seuraavana iltana pienenä iltapuhteena jo kotosalla. Ehkä näitä tehdään reissuunkin, mene tiedä 🙂 jos vaan suinkin ehdin.
Kesällä on seurattu myös projektia koiranpentuja. Nelijalkaisella asuinkumppanillani Stellalla oli kesän alussa erään pohjoisen pojan kanssa kesäromanssi, jonka lopputulokset tupsahtivat kolme viikkoa sitten maailmaan. Luultavasti minulla ehtii olla koiraa enemmän ikävä kuin sillä minua, kun nuo riiviöt alkavat kunnolla kävellä, riehua ja kasvattaa hampaita, joilla on kiva nakerrella ja järsiä vähän kaikkea!


Loppurutistusta vailla…
No, tämä oli tilanne kun aloin kasata mukaan tulevia kamppeita:

Eli epätoivoinen olotila lähinnä. Ei se kuitenkaan enää niin mahdottomalta näytä, ehkä… 😀

Rahavuoren huipulle…
Jollei ihmeitä tapahdu, emmeköhän hoida poppoomme Huayna Potosín huipulle. Sen toisen eli keräystavoitevuoren huipulle on meillä vielä matkaa. Juuri nyt yhteisen mittarin saldo näyttää 64 956,89 €, kun koko tavoitteemme tänä vuonna on se 100 000 €. Itse en ole ikävästi saanut rikki omaa ensimmäistä tuhattani, joten sillä aikaa kun olemme maailmalla omalla kustannuksellamme katsomassa, miten varoja käytetään ja mitä niillä saadaan kohdealueilla aikaan, auta minua ja meitä tavoitteemme saavuttamisessa! Se onnistuu lahjoitussivuni kautta www.kapua.fi/osallistuja/johanna-sivunen/ tai pankkisiirtotiedoinkin: Tili FI63 1745 3000 0979 58, Saaja: Väestöliitto (keräyslupamme haltija), Viite: 30122.
Suuri kiitos tuestasi ja avustasi maailman köyhimpien elämän parantamiseksi!
Reissukuulumisia – tule mukaan matkalle!
Kirjoitan kuulumisia matkan varrelta tännekin, jos yhteydet toimivat ja onnistuu. Tarkoituksemme on päivittää jatkuvasti Kapuan blogia matkalta, joten tervetuloa seuraamaan matkaa myös sitä kautta! Meille saa perille yhteisiä terveisiä osoitteeseen retkikunta@kapua.fi – jos haluat maailmalle lähettää osoitteeseen henkilökohtaisen viestin, kirjaapa viestiisi nimeni viestikenttään 🙂
Kuulumisiin!